Kustannusten kasvu vai uusi suunta?

Mielipidekirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 12.2.2021

Hienoa, että myös SDP on herännyt huoleen kaupunkimme talouden tilasta (Ksml 4.2.) ja suuresta konsernivelasta. Tähän saakka rahaa on auliisti oltu jakamassa milloin mihinkin kohteeseen turvapaikkamäärien ”väliaikaisesta” lisäyksestä tuplabussilinjoihin ja kylätaloihin. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava ensin, ylimääräisiä palveluja järjestetään, jos rahaa jää, tähän saakka ne on tuotettu lähinnä velaksi, lastemme maksettaviksi.

Kun ”piiloverotuksesta” ollaan huolissaan, niin enpä ole veroprosenttikeskustelussa kuullut valtuuston siltä laidalta ehdotusta laskea veroja. Jokainen varmasti ymmärtää, että verotuksen kiristäminen ei lisää kuntalaisten käytettävissä olevia varoja.

Samalla, kun lautakunnissa on väännetty tuhansista eurosta, ovat tiettyyn suuntaan kallellaan olevat yhdistykset saaneet suuria vuosittaisia avustuksia, ilman erityisiä velvoitteita. Osa on sisällytetty jo talousarvioon, osa tullut elinkeinojohtajan pöytälaatikosta, summat ovat vaihdelleet kymppitonneista yli sataan tuhanteen euroon. Valvonta sekä raportointivelvollisuus näissä on ollut heikohkoa. Julkisesti haussa olleita avustuksia on jaettu lautakunnassa vuosittain n. 50 000 €:n edestä ja näistä ovat kilpailleet kaikki järjestötoimijat, joilla ei ole ollut suoraa linjaa avustuksiin. Avustusten jakoon on onneksi tullut muutosta, mutta monen monta vuotta tätä jatkuikin.

Jos kuluvan vuoden sotemenot toteutuvat arvion mukaisesti, mihin en kylläkään usko, ovat menot kasvaneet neljässä vuodessa reilut 30 milj. € ja tästä on jo poistettu koronan vaikutus. Kyllä, asukasmäärä on kasvanut, mutta vain noin tuhannella asukkaalla vuodessa.

Vuoden 2016 lopussa Jyväskylässä oli 138 800 asukasta ja kaupungin työntekijöiden määrä 7668 henkilöä, vuoden 2019 lopussa asukasmäärä oli 142 460 ja työntekijöitä 8444. Pian siis joka kolmas tänne muuttava tulee kaupungille töihin, todennäköisesti lähes puolet, sillä iso osa muuttajista on opiskelijoita. Ei yhdenkään organisaation talous kestä tällaista henkilöstömäärän kasvua. Tätä kun kyseenalaistin kaupunginhallituksessa, sain pöydän toiselta laidalta vastauksen ”kun yksityiset eivät nyt työllistä, niin kaupungin on se tehtävä”. En ollut ajatellut, että kaupungin ydintehtävä olisi työllistää, vaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla, kuten kuntalaissa todetaan.

Totta, että edellä mainitut summat ovat pieniä konsernivelkaan nähden, jota on aivan liikaa, ei sentään 2 miljardia. Onneksi osalle tuota velkaa löytyy taseesta vastinetta, eli kiinteistöjä ja muuta omaisuutta, sillä kaupunkikonsernin lainakannasta suurin osa koostuu Alvan, JVA:n ja KSSHP:n lainoista.  2019 tilinpäätöksessä konsernin lainakanta oli 1,2 mrd.€.  Lainakanta on kasvanut erityisesti sairaala Novasta johtuen ja kun reilut 250 milj. € kirjataan vielä, on Novan osuus jo viidennes kaupunkikonsernin lainakannasta. Jos vielä saamme uuden maakuntahimmelin uusine kuluineen, ei sitä vähääkään enää jää jaettavaksi.

 

 

Kati-Erika Timperi

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen (Kok.)

Jyväskylä