Miesvero??

Alla oleva teksti on Keski-Suomen Kokoomusnaisten hallituksen kirjoittama kannanotto. Itse en voi millään tavoin allekirjoittaa tätä kannanottoa, joka ilmeisesti oli tarkoitettu vitsiksi, siinä surkeasti epäonnistuen.

Toki olen samaa mieltä, että palkkaerot olisi saatava tasaantumaan, mutta asiaan vaikuttaa niin moni seikka, ettei ihan näin yksioikoisesti asiaa voi käsitellä.

Perheiden hyvinvointi on pääasiassa kiinni siitä rahamäärästä minkä huoltajat perheeseen tuovat. Lasten ja perheen hyvinvoinnin kannalta on aivan sama kumpi vanhemmista sen tulon perheelle tuo.

Lyhyesti kommentoin aihetta ylläolevalla kuvalla, joka mielestäni kertoo kaiken oleellisen :)

Hyvää naisten päivä kaikille naisille ja myös teille paljon parjatuille ihanille miehille!!

 

Kati-Erika

 

 

Keski-Suomen Kokoomusnaisten hallitus

Velat, naisten eurot ja miesten pussit – miesvero käyttöön?

Hyvinvointiyhteiskunnan menot ja palvelut rahoitetaan meidän itse kunkin rahoista verottamalla sekä velanotolla. Tätä nykyään julmetulla velanotolla! Valtio ottaa velkaa joka päivä 14 miljoonaa €, mikä on 4 €/pvä/työikäinen, vuodessa n. 1460 €. Ennestään valtiolla on velkaa 95 129 102 761 € (31.1.15), n 24 000 €/työikäinen (15-74v). Lisätäänpä tämä summa meidän jokaisen henkilökohtaiseen velkaan. Ja lisätään siihen vielä huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa otettava valtion lisävelka.  Voidaanko näin jatkaa?

Hyvinvointivaltio halutaan säilyttää, mutta onneksi myös valtiontalouden kriisitietoisuus on lisääntynyt. Menoja/velanottoa on karsittava, jotta ainakin hyvinvointivaltion peruselementit voidaan säilyttää. Mietitäänpä karsintaa! Todennäköisesti aika moni keksisi jotain karsittavia kohteita ja suurin osa siitä joukosta esittäisi karsittavaksi muita kuin itseensä kohdistuvia etuuksia tai itse käyttämiään palveluita. Mutta jos karsinnat olisi tehtävä omista etuisuuksistaan tai käyttämistään palveluista, päätös olisi huomattavasi vaikeampi. Kuitenkin näin eduskuntavaalien alla asiaa kannattaa miettiä ja evästää sekä ehdokkaita että valituksi tulleita.

Naisen euro on edelleen kaukana miehen eurosta. Ero on pienentynyt 30 vuoden aikana 4 senttiä. Tätä vauhtia tavoiteltava Naisen euro = Miehen euro saavutetaan vasta reilun 150 vuoden kuluttua. Saavutetaanko? Tyydyttääkö vauhti? Vaikutus heijastuu koko elämänkaaren ajan, myös ansaittuun eläkkeeseen, valtion tuloveroihin ja kulutukseen. Kaikkihan tietävät, että naiset pitävät shoppailusta. Yksi tulolähde valtiolle olisi myös shoppaileva nainen, jonka palkkataso on kunnossa.

Valtionvelka naista kohden on yhtä suuri kuin miestä kohden. Mitäs jos naisten ja miesten euron erisuuruisuus tasoitettaisiinkin verotuksella?  Verotaulukon mukaisen veron lisäksi miehet maksaisivat pussistaan miesveroa vuosittain aina sen mukaisesti mitä naisen eurosta puuttuu verrattuna miesten euroon ja nämä lisätulot käytettäisiin valtionvelan ylimääräisiin lyhennyksiin. Saataisiinko siihen kulumaan 150 vuotta?

Lisätietoja Riitta-Maija Hautamäki 0407077529

Ravintola-alalle nostetta

 

Ravintola-ala on maassamme todellisessa ahdingossa ja syitä siihen on monia. Suomalaisten ostovoiman heikkeneminen heikon työllisyystilanteen takia, venäläisten matkailijoiden väheneminen ja viime vuosina toteutettu talous- ja veropolitiikka ovat suurimpia syitä. Edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkaaminen on ollut yksi lyhytnäköisimmistä päätöksistä mitä on tehty. Onneksi tilanteeseen saatiin tänä vuonna jo kuitenkin osittainen helpotus, ensi vuonna toivottavasti on astuttu jo vielä isompi askel taaksepäin.

Samaan aikaan Ruotsissa on saatu ravintola-alalle nostetta. Omasta muutaman vuoden kokemuksestani ravintola-alan yrityksen toimitusjohtajana tiedän alan haasteet Suomessa. Palkkakulut ovat alalla suuret suhteessa kokonaiskuluihin ja työntekijöiden palkkaaminen vaatii todella uskallusta ja tarkkaa harkintaa. Alalla työskentelee paljon nuoria, joten esimerkiksi alle 26-vuotiaiden työntekijöiden palkkojen sivukulujen puolittaminen madaltaisi huomattavasti palkkaamisen kynnystä. Näin toimittiin Ruotsissa ja hyvin tuloksin.

Lainsäädännön ja normien vähentäminen on alalla välttämätöntä. Sen sijaan keksitään jatkuvasti uusia sääntöjä ja kieltoja koskien mm. alkoholin mainontaa, keskioluen laimentamista tai myyntipaikkaa. Jos keskiolut siirrettäisiin Alkon hyllylle, oletettavasti oluen sijasta ostoskoriin tipahtaisi helpommin kossupullo kuin muutama oluttölkki. Kun varta vasten on ostoksille lähdetty, niin vaivalle pitää saada katetta.

Ennemmin kuin keskioluen myynnin rajoittamista kannatan anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentamista 24 prosentista 14 prosenttiin. Sillä ohjattaisiin kulutusta takaisin ravintoloihin, mikä lisäisi myös ravintolaruoan kysyntää. Kotona juominen vähenisi kun nykyistä edullisemmat hinnat houkuttelisivat ihmisiä muiden pariin ravintoloihin. Lisääntynyt anniskelu toisi lisää verotuloja, sillä anniskellusta alkoholiannoksesta lähes puolet on veroja. Anniskellun alkoholin verotulot ovat kolminkertaiset vähittäismyytyyn alkoholiin verrattuna.

Ravintolakysynnän kasvaessa myös työllisyys paranisi, sillä anniskelu työllistää moninkertaisesti verrattuna vähittäismyyntiin.  Enkä usko että kovin moni voi väittää vastaan, etteikö anniskelumyynnistä aiheutuisi vähemmän haittoja kuin valvomattomissa oloissa nautituista juomista, ellei Viron viina sitten ole täkäläistä terveellisempää.  En usko, että tämänkään myötä juomakulttuuristamme tulisi yleiseurooppalaisempi, mutta ehkäpä myös anniskeluravintolat voisivat kehitellä ruokatarjontaansa monipuolisemmaksi, jotta juomansa nauttijalla olisi muitakin vaihtoehtoja kuin suolapähkinät ja possupihvi.

Seuraavan hallituksen näkisin mielelläni edistävän talouskasvua ja työllisyyttä mm. palauttamalla edustuskulujen verovähennysoikeuden, puolittamalla nuorten työntekijöiden palkkojen sivukulut ja alentamalla anniskellun alkoholin arvonlisäveron ruuan arvonlisäveron kanssa samalle tasolle.

 Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 23.2.2015

Kati-Erika Timperi