Ravintola-alalle nostetta

 

Ravintola-ala on maassamme todellisessa ahdingossa ja syitä siihen on monia. Suomalaisten ostovoiman heikkeneminen heikon työllisyystilanteen takia, venäläisten matkailijoiden väheneminen ja viime vuosina toteutettu talous- ja veropolitiikka ovat suurimpia syitä. Edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkaaminen on ollut yksi lyhytnäköisimmistä päätöksistä mitä on tehty. Onneksi tilanteeseen saatiin tänä vuonna jo kuitenkin osittainen helpotus, ensi vuonna toivottavasti on astuttu jo vielä isompi askel taaksepäin.

Samaan aikaan Ruotsissa on saatu ravintola-alalle nostetta. Omasta muutaman vuoden kokemuksestani ravintola-alan yrityksen toimitusjohtajana tiedän alan haasteet Suomessa. Palkkakulut ovat alalla suuret suhteessa kokonaiskuluihin ja työntekijöiden palkkaaminen vaatii todella uskallusta ja tarkkaa harkintaa. Alalla työskentelee paljon nuoria, joten esimerkiksi alle 26-vuotiaiden työntekijöiden palkkojen sivukulujen puolittaminen madaltaisi huomattavasti palkkaamisen kynnystä. Näin toimittiin Ruotsissa ja hyvin tuloksin.

Lainsäädännön ja normien vähentäminen on alalla välttämätöntä. Sen sijaan keksitään jatkuvasti uusia sääntöjä ja kieltoja koskien mm. alkoholin mainontaa, keskioluen laimentamista tai myyntipaikkaa. Jos keskiolut siirrettäisiin Alkon hyllylle, oletettavasti oluen sijasta ostoskoriin tipahtaisi helpommin kossupullo kuin muutama oluttölkki. Kun varta vasten on ostoksille lähdetty, niin vaivalle pitää saada katetta.

Ennemmin kuin keskioluen myynnin rajoittamista kannatan anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentamista 24 prosentista 14 prosenttiin. Sillä ohjattaisiin kulutusta takaisin ravintoloihin, mikä lisäisi myös ravintolaruoan kysyntää. Kotona juominen vähenisi kun nykyistä edullisemmat hinnat houkuttelisivat ihmisiä muiden pariin ravintoloihin. Lisääntynyt anniskelu toisi lisää verotuloja, sillä anniskellusta alkoholiannoksesta lähes puolet on veroja. Anniskellun alkoholin verotulot ovat kolminkertaiset vähittäismyytyyn alkoholiin verrattuna.

Ravintolakysynnän kasvaessa myös työllisyys paranisi, sillä anniskelu työllistää moninkertaisesti verrattuna vähittäismyyntiin.  Enkä usko että kovin moni voi väittää vastaan, etteikö anniskelumyynnistä aiheutuisi vähemmän haittoja kuin valvomattomissa oloissa nautituista juomista, ellei Viron viina sitten ole täkäläistä terveellisempää.  En usko, että tämänkään myötä juomakulttuuristamme tulisi yleiseurooppalaisempi, mutta ehkäpä myös anniskeluravintolat voisivat kehitellä ruokatarjontaansa monipuolisemmaksi, jotta juomansa nauttijalla olisi muitakin vaihtoehtoja kuin suolapähkinät ja possupihvi.

Seuraavan hallituksen näkisin mielelläni edistävän talouskasvua ja työllisyyttä mm. palauttamalla edustuskulujen verovähennysoikeuden, puolittamalla nuorten työntekijöiden palkkojen sivukulut ja alentamalla anniskellun alkoholin arvonlisäveron ruuan arvonlisäveron kanssa samalle tasolle.

 Julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 23.2.2015

Kati-Erika Timperi