Ravintola-ala on maassamme todellisessa ahdingossa ja syitä
siihen on monia. Suomalaisten ostovoiman heikkeneminen heikon
työllisyystilanteen takia, venäläisten matkailijoiden väheneminen ja viime
vuosina toteutettu talous- ja veropolitiikka ovat suurimpia syitä.
Edustuskulujen verovähennysoikeuden leikkaaminen on ollut yksi
lyhytnäköisimmistä päätöksistä mitä on tehty. Onneksi tilanteeseen saatiin tänä
vuonna jo kuitenkin osittainen helpotus, ensi vuonna toivottavasti on astuttu
jo vielä isompi askel taaksepäin.
Samaan aikaan Ruotsissa on saatu ravintola-alalle nostetta. Omasta
muutaman vuoden kokemuksestani ravintola-alan yrityksen toimitusjohtajana
tiedän alan haasteet Suomessa. Palkkakulut ovat alalla suuret suhteessa kokonaiskuluihin
ja työntekijöiden palkkaaminen vaatii todella uskallusta ja tarkkaa harkintaa. Alalla
työskentelee paljon nuoria, joten esimerkiksi alle 26-vuotiaiden työntekijöiden
palkkojen sivukulujen puolittaminen madaltaisi huomattavasti palkkaamisen
kynnystä. Näin toimittiin Ruotsissa ja hyvin tuloksin.
Lainsäädännön ja normien vähentäminen on alalla
välttämätöntä. Sen sijaan keksitään jatkuvasti uusia sääntöjä ja kieltoja
koskien mm. alkoholin mainontaa, keskioluen laimentamista tai myyntipaikkaa. Jos
keskiolut siirrettäisiin Alkon hyllylle, oletettavasti oluen sijasta
ostoskoriin tipahtaisi helpommin kossupullo kuin muutama oluttölkki. Kun varta
vasten on ostoksille lähdetty, niin vaivalle pitää saada katetta.
Ennemmin kuin keskioluen myynnin rajoittamista kannatan
anniskellun alkoholin arvonlisäveron alentamista 24 prosentista 14 prosenttiin.
Sillä ohjattaisiin kulutusta takaisin ravintoloihin, mikä lisäisi myös ravintolaruoan
kysyntää. Kotona juominen vähenisi kun nykyistä edullisemmat hinnat
houkuttelisivat ihmisiä muiden pariin ravintoloihin. Lisääntynyt anniskelu
toisi lisää verotuloja, sillä anniskellusta alkoholiannoksesta lähes puolet on
veroja. Anniskellun alkoholin verotulot ovat kolminkertaiset vähittäismyytyyn
alkoholiin verrattuna.
Ravintolakysynnän kasvaessa myös työllisyys paranisi, sillä
anniskelu työllistää moninkertaisesti verrattuna vähittäismyyntiin. Enkä usko että kovin moni voi väittää
vastaan, etteikö anniskelumyynnistä aiheutuisi vähemmän haittoja kuin
valvomattomissa oloissa nautituista juomista, ellei Viron viina sitten ole
täkäläistä terveellisempää. En usko,
että tämänkään myötä juomakulttuuristamme tulisi yleiseurooppalaisempi, mutta
ehkäpä myös anniskeluravintolat voisivat kehitellä ruokatarjontaansa monipuolisemmaksi,
jotta juomansa nauttijalla olisi muitakin vaihtoehtoja kuin suolapähkinät ja
possupihvi.
Seuraavan hallituksen näkisin mielelläni edistävän
talouskasvua ja työllisyyttä mm. palauttamalla edustuskulujen
verovähennysoikeuden, puolittamalla nuorten työntekijöiden palkkojen sivukulut
ja alentamalla anniskellun alkoholin arvonlisäveron ruuan arvonlisäveron kanssa
samalle tasolle.
Kati-Erika Timperi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.