Osuuspankin vaalit

Kun on valmistunut taloustieteen laitokselta, pääaineena kuluttajaekonomia, eipä ehkä  kauheasti tarvitse selitellä mielenkiintoa pankin edustajiston toimintaa kohtaan.

Työssäni näen hyvin erilaisia lähtökohtia perheiden valmiuksissa hoitaa talouttaan ja raha-asioitaan. Velka- ja talousneuvonta ovat osa työtäni ja kotitalouksien rahoitukseen liittyvät asiat hyvin lähellä.

Työni kautta myös yrityspuolen pankkipalvelut ja valitettavasti erityisesti puutteet niissä ovat tulleet varsin tutuiksi. Pienimuotoinen sijoittaminen on ollut oman ammattitaidon ylläpitämisen vuoksi harrastukseni jo jonkin aikaa.

Olen aina ollut kiinnostunut talousasioista ja vahvuuteni onkin talousosaamisessa ja varmassa päätöksenteossa. Päätökseni perustan faktoille, unohtamatta arvoja ja ihmisiä, joihin päätökset vaikuttavat.

Uskoisin tuovani monipuolista näkemystä ja osaamista Osuuspankin edustajistoon numerolla 99.

Palveluita linjaamaan

Kunnilla on tällä hetkellä 535 lakisääteistä tehtävää ja velvoitetta. Tuo määrä on onneksi lähiaikoina vähenemässä, mutta siitä huolimatta tekemistä jää. Jää myöskin pohdittavaksi mitä palveluita halutaan noiden lakisääteisten lisäksi ylläpitää ja miten nuo lakisääteisetkin palvelut järjestetään.

Ikävä tosiasia on, että rahaa ei enää riitä kaikkien palveluiden ylläpitoon saati uusien tarjoamiseen. Useampiin olemassa oleviin toki riittää, mutta ei aivan jokaisessa totutussa palvelupisteessä. Ja mitä enemmän palveluita haluamme, sitä enemmän on otettava lainaa. Onko se tasa-arvoista, että meidän sukupolvemme ottaa lainaa, jonka meidän lapsemme ja lastemme lapset saavat aikanaan maksaa?

Säästöpäätökset ovat vaikeita asioita, mutta välttämättömiä. Jyväskylässä on tekeillä palvelulinjaus. Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla Jyväskylän kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla lähivuosina. Linjauksissa kuvataan palveluiden olennaiset muutokset, joilla on merkitystä talouteen tai palveluiden tuottamistapoihin. Linjauksessa otetaan siis kantaa siihenkin mitä palveluita kaupunki tuottaa itse ja mitä hankitaan ostopalveluna tai muilla tavoin.

Palvelulinjauksen tekeminen ei ole todellakaan helppoa. Niin monta kuin on palvelun käyttäjää, on myös mielipidettä siitä mikä on tärkeää ja mikä ei. Paljon riippuu myös siitä,  mikä kanta palveluiden tarkasteluun halutaan ottaa.

Esimerkkinä vaikkapa tämän iltainen valtuusto, jossa kävimme läpi tänään pienten kouluyksiköiden muodostamisen kriteereitä. On selvää, että meistä jokainen haluaisi puolustaa kyläkouluja. Mutta silloin kun on oikeasti saatava säästöjä aikaan, on kyläkoulutkin otettava tarkkailtavien asioiden listalle. Jokainen meistä myös ymmärtää sen, että koulu jossa on parikymmentä oppilasta ei voi olla kovinkaan kustannustehokas. No seuraavaksi tullaan siihen, onko raha ainoa asia joka näitä asioita määrittää. Ei varmasti ole.

Vaikka kyläkoulut kovin idyllisiltä meistä monista kuulostavatkin, niin aina ne eivät kuitenkaan sitä ole. Mitä jos koulun ainoa opettaja ei pystykään antamaan laadukasta opetusta kaikille ja kaikissa aineissa. Mitä jos esim. tämän päivän tekniikka ei ole siinä määrin hallussa, mitä nykykouluissa pitäisi. Löytyykö tarvittavaa osaamista erilaisille oppijoille tai taitoa ristiriitojen ratkaisuun. Miltä tuntuu käydä koulua, jossa ei ole omaikäisiä kavereita jne.

Usein vedotaan tasa-arvoisuuteen. Onko oikein, että kyläkoulut lakkautetaan ja lapset joutuvat pitkienkin matkojen päähän kun toiset saavat käydä koulua lähellä. No ei varmaankaan aina ole, mutta se on myöskin tosiasia, että iso osa ellei puolet näistä kyläkoulujen lapsista kuuluvat jo koulukyydin piiriin. Seuraava argumentti on, että lapset joutuvat ainakin odottelemaan koululla kohtuuttomia aikoja, jotta kuljetukset lähtevät. Osa varmasti joutuu, ja osa toisaalta saa tehdä läksyjä koululla tai käydä kerhossa sen sijaan, että viettäisi iltapäivät kotona yksin. Seuraavaksi sanotaan, että miten tuollaiseen sitten on rahaa jos kouluihin ei. Kaikkea sitä rahaa ei suinkaan tarvitse sivistystoimen puolelta etsiä, sillä onhan meillä vahva kolmas sektori joka näitä palveluita voi tuottaa. Ja ehkäpä koulukyytien kautta myös alueen vanhusten elämänlaatu paranisi, jos samaan kyytiin koululaisten kanssa pääsisi vaikka asioilla käymään ja toisaalta eri ikäisten ihmisten luonteva kanssakäyminenkin näin lisääntyisi. Tai onko se tasa-arvoa, että pienen koulun ylläpitoon ja väistämättömiin remontteihin laitetaan rahaa, kun samalla rahalla voitaisiin isommassa koulussa saada lisää resursseja useammalle lapselle.

Mitä tällä nyt sitten halusin sanoa. No ainakin sen, että asioita ei pidä katsoa vain yhdestä näkökulmasta. Kun malttaa laajentaa näkökulmaa, niin asiat saattavat näyttääkin hieman toiselta. Ja halusin kannustaa myös kaikkia kaupunkilaisia osallistumaan palvelulinjausten tekoon, kun siihen on nyt mahdollisuus esim. nettisivujen kautta.

Kuntien tehtäviä voi käydä vilkaisemassa täältä: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20130117Kuntie/Kuntien_tehtaevien_kartoitus_finaali_NETTI.pdf

Ja ideoita ja ajatuksia Jyväskylän palvelulinjauksia varten voi jättää täällä:

https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Jyvaskylan_kaupungin_palvelulinjaukset

Keskimaan vaalit

 

Miksi lähdin ehdolle? No siihen on montakin syytä. Aiemmin olin sitä mieltä, että samojen ihmisten ei pitäisi pyöriä joka paikassa – ja toki osittain olen samaa mieltä edelleen.  Ärsytti oikeasti samat naamat ja temput vuodesta toiseen ja ärsyttää vieläkin. Kyse ei kuitenkaan ole siitä kuuluisasta takinkäännöstä tälläkään kertaa J

Usein kuulee sanottavan, että miten kaupunginvaltuutettu voi istua myös Keskimaan edustajistossa, kun sama henkilö päättää esim. kaavoituksesta ja ilmankos Keskimaa saa aina parhaat tontit. No, kaava-asiat harvemmin tulevat valtuustoon, vaan kyllä ne pääsääntöisesti lautakunnissa käsitellään. Ja uskon myös siihen, että fiksu valtuutettu tajuaa jäävätä itsensä silloin, kun asia tulee liian lähelle. Näin ei tunnu kaikki valtuutetut kuitenkaan tekevän, mutta toiset hyvinkin tarkasti….näyttäisipä olevan vähän puoluesidonnaistakin.

Mutta ne perimmäiset syyt.  No yksi merkittävimmistä syistä on se, että meidän pientenkin yritysten sanaa kuultaisiin ja meillekin jäisi elintilaa kuitenkin kohtuullisen isossa kaupungissamme. Tietysti enemmän olemme kuluttajan armoilla, kun emme pysty tarjoamaan bonusta ja puoli-ilmaisia pullakahveja, mutta me kilpailemme sen sijaan yksilöllisyydellä, tuoreella ja aidosti paikanpäällä valmistetulla laadukkaalla ruualla ja hyvällä palvelulla ja lämminhenkisyydellä. Pienen yrityksen edustajana toivoisin enemmän yhteistyötä seutumme yritysten ja Keskimaan välillä, sillä uskon sen hyödyttävän kaikkia osapuolia.

Toinen intressini on lähiruuan saatavuuden ja käytön edistäminen. Mitä lähempänä ruoka on valmistettu, sen tuoreempaa se on. Sitä helpommin tuottaja pystytään selvittämään ja voidaan hyödyntää vuodenaikojen mukaista ruokaa. Samalla voidaan vaalia suomalaisia ja maakunnallisia ruokaperinteitä ja lähiruoan käyttö lisää myös seutumme taloudellista hyvinvointia. Näin ollen näkisin erittäin tärkeänä, että lähiruuan tuottajat kutsuttaisiin yhteiseen neuvottelupöytään pohtimaan, millaisia toiveita kuluttajilla on, millaisia intressejä ja tarpeita Keskimaalla ja mitä tuottajat voivat tarjota ja miten. Liian usein kuulee, että Keskimaan volyymi on sellainen, ettei pienten tuottajien kapasiteetti riitä. No mitäpä jos lyötäisiin yhteen saman alan tuottajat ja heiltä tilattaisiin yhteishankintana. Näin esim. Petäjävedellä ja vaikkapa Toivakassa toimivat lammastilat voisivat etsiä yhteistyöetuja ja yhdessätuumin hoitaa tilatut tuotteet ja toimitukset.

Kolmas mielenkiinnon kohteeni on Keskimaan yhteiskuntavastuu. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, kuinka Keskimaa jakaa voitostaan seudun hyvinvointiin oman osuutensa muutoinkin kuin yhteisöveroina. Eli millaisia tapahtumia ja yhteisöjä tuetaan sponsoroinnein jne. Mieluusti näkisin, että monet yleishyödylliset järjestöt (muutkin kuin urheiluun liittyvät) voisivat toimia Keskimaan yhteistyökumppaneina. Esimerkiksi Martat järjestävät esim. vähävaraisille lapsiperheille, työttömille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, sekä maahanmuuttajille kursseja, jotka edistävät osallistujiensa arjen hallinnan taitoja ja lisäävät kotitalouksien hyvinvointia. Vastaavan tapaisia toimijoita on seudulla monia. Voisikohan yhteistyö näiden järjestöjen kanssa olla yksi tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ja lisätä maakuntamme hyvinvointia. Yhteiskuntavastuuseen liittyy mielestäni myös työntekijöistä huolehtiminen, eli en kyllä näe suotavana sitä, että alan työsopimuslakia rikotaan, vaan työnantajan tulisi ensisijaisesti pitää huolta omien työntekijöidensä toimeentulosta ja hyvinvoinnista ja vasta sen jälkeen harkita vuokratyöfirmojen käyttöä.

Tässäpä päällimmäiset ajatukseni siitä, miksi minua kiinnostaisi toimia Keskimaan edustajistossa. Numeroni Keskimaan vaaleissa on 159.