Selvitystyöryhmä on nyt sanojensa mukaan tarkastellut Jyväskylän lukiokoulutuksen resursseja ja johtamisjärjestelmän kehittämismahdollisuuksia. Miksi tuo tarkastelu kuulostaa minun korviini kovin erilaiselta kuin selvittää.
Työryhmä toteaa, että tunnuslukuanalyysin perusteella Jyväskylän lukiokoulutuksen suhteellinen asema kymmenen suurimman kaupungin joukossa on heikentynyt vuosina 2009-2016. Opetuksen osalta tunnusluku osoittaa, että Jyväskylässä opetukseen käytettävä resurssi on pienin kymmenen suurimman kaupungin joukossa. Sisäiseen hallintoon Jyväskylässä puolestaan näyttäisi tilastojen perusteella kohdistuvan suurin resurssi.
Selvitystyöryhmä ehdottaa, että Jyväskylän kaupunki harkitsisi Jyväskylän lukiokoulutuksen rahoittamista siten, että vuoden 2016 opetusresurssin taso voitaisiin säilyttää. Vuoden 2016 tilinpäätöksen, vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelmien perusteella arvio vuodelle 2017 tarvittavasta rahoituksesta on noin 370 000 euroa, vuodelle 2018 noin 820 000 euroa ja vuodesta 2019 alkaen vuosittain noin 1 275 000 euroa. Näiden arvioiden perusteella lukiokoulutuksen olisi mahdollista saavuttaa talouden tasapaino vuonna 2019.
Työryhmä kuitenkin toteaa, että luvut eivät ole vertailtavissa suoraan eri kaupunkien välillä. Työryhmän mukaan selvitystyö toi esille sen, että jatkoselvittelyjä tarvitaan mm. lukiokoulutuksen todellisten kustannusten ja valtionosuusrahoituksen vastaavuudesta (Vantaan ja Lahden kaupungit kattavat lukiokoulutuksen kustannukset valtionosuusrahoituksella), rehtoreiden työtehtävien organisoinnista ja opetusresurssin käytöstä sekä koulutuksen järjestäjien resursseillaan tuottaman koulutuksen tuloksista.
Tarkastelun lopputulema ei minua yllättänyt. Miksi niin usein näistä selvityksistä tulee se olo, että lopputuloksen saattoi arvata. Raportista päällimmäisenä mieleen jäi lause ”opetustunnin kustannuksen kalleudessa Jyväskylän lukiokoulutus on sijoittunut vuosittain ensimmäiseksi tai toiseksi”
Olisikos osa syytä mm. siinä, että meidän lukioissa hallinto on ollut suuri ja kallis. Vuoteen 2017 asti Jyväskylän lukiokoulutuksessa on ollut kehittämispäällikön virka, jollaista vertailussa mukana olleilla koulutuksen järjestäjillä ei ollut, mikä osaltaan on lisännyt lukiokoulutuksen sisäisen hallinnon kustannuksia suhteessa vertailukaupunkeihin. Lukioissamme on ollut kehittämishankkeita toisensa perään ja totta on, että kehittääkin pitää, mutta kouluissa tarvitaan nyt kipeämmin opettajia kuin hanketyöntekijöitä. Eiköhän kehittämiset olet nyt vähäksi aikaa kehitetty ja aika on saattaa tuotokset käytäntöön.
Voisipa syytä olla myös siinä, että molemmilla lukioilla on ollut kaksi rehtoria ja lisäksi toisella yksi apulaisrehtori (ja vuoteen 2016 asti yksi luottamusapulaisrehtori) ja toisella luottamusapulaisrehtori (vuoteen 2016 kolmas rehtori, jonka virka tosin jätettiin täyttämättä viranhaltijan eläköidyttyä). Lisäksi aikuislukiolla on rehtori ja luottamusapulaisrehtori. Luottamusapulaisrehtoreita lukuun ottamatta kaikkien työpanos on kohdistunut kokonaan tai lähes kokonaan hallintoon. Monessa muussa kaupungissa rehtoreilla on opetusvelvollisuus, meillä sitä ei juuri ole ollut. Olisikohan ihan mahdoton ajatus saada lisää euroja opetukseen rehtoreiden opetusvelvollisuuden myötä?
Mutta se on selvää, että resursseja opetukseen on saatava lisää. Lyseolaisen äitinä olen todella huolissani opetuksen tilasta. Ryhmäkoot ovat liian isoja. Esimerkiksi tyttäreni matematiikan ryhmässä on 38 oppilasta! Joidenkin aineiden kohdalla tuntuu opettajilla olevan poissaoloja ja oppilailla paljon itseopiskelua. Itse en pidä tätä todellakaan hyvänä suuntana jatko-opintoja ajatellen. Kaikilla ei ole insinööri-isää joka pystyy kotona opettamaan sen mitä koulussa olisi pitänyt oppia. Kertauskursseja ei enää tarjota vaan niitä tyrkyttää nyt Kesäyliopisto. Ne ostavat joilla on varaa ja halua siihen.
Korjaamista olisi myös asenteissa. Moni opettaja ei tule ajatelleeksi, että he ovat mitä suuremmassa määrin palveluammatissa. Silloin ei vaan voi kiukutella oppilaille rahojen vähyyttä tai todeta että tämä on vapaaehtoinen koulu, tänne ei ole pakko tulla tai että jos vanhemmat laittavat lukukauden aikana kolme viestiä eri asioista eri opettajille, vastaukset kestävät toista kuukautta. Nuoremme myöskin ihmettelevät miksi remontoidussa Lyseossa kaikki on niin kamalan hienoa ja kallista ja kysyvät miksi niitäkin rahoja ei voinut käyttää opetukseen, heille olisi kuulemma riittänyt Ikeankin laatu jos opetus olisi edes samaa tasoa kuin peruskoulussa. Ei 16-17-vuotiaat ole vielä valmiita hyppäämään itsenäisen opiskelun ihmeellisen maailmaan.
Äitinä ja kuntapäättäjänä olen oikeasti huolissani siitä, miten panokset saadaan opetukseen, nuorten hyväksi eikä kehittämishankkeisiin, tai hallintoon, jos kaupunki lähtee rahoittamaan lukiokoulutusta? Molemmissa rooleissa yritän tehdä parhaani.
Selvitysraportti löytyy täältä:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/88898_raportti_lukioselvitys_20170220.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.