Yhteisöllisyys luo turvallisuutta

Kolumni julkaistu Kukkulan Kaiku -lehdessä 2/2012

Rahaa riittää?

Enpäs voi kuin taivastella miten kaupunkimme rahoja käytetään. Ymmärrän toki, että me veronmaksajat haluamme vastinetta veroeuroillemme mutta löytyykö tosiaan joku, joka oli sitä mieltä että Orakkaan korttelileikkipuisto vaatii 100.000e saneerauksen?

Leikkipuisto oli ihan ok-kunnossa, keinut jokin aika sitten uusittu ja muutamia muita pieniä korjauksia olisi voinut ehkä tehdä. Mutta että puisto putsataan maantasalle keväällä ja valmista luvataan heinäkuun loppuun.  Ja millainen on näky elokuussa, kun paras puistoaika on ohi….kaikki on vielä kesken ja tulee näemmä olemaankin jonkun aikaa.

Eipä asia antanut rauhaa ja niinpä soitin ensin Altekille ja heti perään Kaupunkirakennepalveluihin. Kysyin syytä puiston remontille ja mahdollista kustannusarviota. No taustalta löytyi hieno periaatepäätös uusia puistot viimeistään 15-20 vuoden välein ja tietysti esim. Orakkaan puiston saneeraukselle oli olemassa rakennelautakunnan päätös. Mietityttää vain millä perusteilla tuo päätös on tehty. Onko kukaan oikeasti kysynyt alueen lapsilta mitä puistolle tulisi tehdä, saati käynyt katsomassa puiston kuntoa kriittisin silmin?

Onhan se toisaalta kiva, että puistosta löytyy kivetyt oleskelualueet, viimeisimmät laitteet, turvakaiteet ja sillat. Vaan olisivatko lapset mielummin kuitenkin leikkineet puistossa, jossa voi vapaasti uittaa tikkuja ja laivoja purossa, leikkiä piilosta pensaissa jne? Nyt puro on kivetty erilleen ja oleskelualueet tarkkaan rajattu ja kivetty ja joka toiminnolle on oma lokeronsa. Eikö yksi puisto olisi voinut olla enemmän luonnontilaisempi, kun vieressä on kuitenkin uusi Peukaloisen puisto ja Kotalammenkaan puistoon ei ole kohtuuton matka? Onko suunnittelun oltava näin hienoa ja mahtavaa, uskon että lapsille kelpaisi vähempikin ”suunnittelu”.

Mikäpä siinä jos rahaa olisi liiaksi asti ja projekti hoituisi aikataulussa niin, ettei puolta vuotta mene remonttiin.  Nyt kustannusarvio on n. 100 000 euroa ja rakennepalveluiden veikkaus oli, että yli menee. Ja aikataulusta ei oikein tullut selvyyttä, valmistuneeko vasta jouluksi…..syinä mm. suunnittelu, tarvikkeiden ja leikkivälineiden saatavuus, sillan ja turvakaiteiden tilaukset ym. Hmmm….mitenkähän onnistuisi tällaiselta yksityiseltä palveluntuottajalta tuollainen toimitusvarmuus? Ai että 40-hengen rippijuhliin tarjoilut 25.8.2012 klo 14, hintaan 22e/hlö. Jaa, no eipäs kuulkaas onnistukaan kun, tulkaapa 25.12.2012 klo 11 ja hinta olisi sitten sellaiset 2200e kun on näitä viivästyksiä vähän tullut!  Oijjoi….

Täältä pääsee katselemaan mitä muita puistoja on lähiaikoina tulossa saneerattavaksi ja arvelemaan mitkä voisivat olla kustannukset.

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53848_LIITE_1.pdf

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on tärkeää ja hauskaa

Puolustusministeriön määritelmän mukaan vapaaehtoinen maanpuolustustyö on aatteellista kansalaistoimintaa, jolla lujitetaan kansalaisten maanpuolustustahtoa ja tuetaan sekä viranomaisten, että kansalaisten kykyä selviytyä eri turvallisuustilanteista. Näitä ovat rauhan aikana mm. suuronnettomuudet, laajat sähkökatkot tai pandemiat.     

Valmiuslain mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmissaan varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiussuunnittelua johtaa kunnanjohtaja, joka myös sovittaa yhteen kunnan eri toimialojen tehtäviä. Tehtäviä riittää aivan varmasti kaikille ensiavusta muonitukseen ja psykososiaalisen avun antamiseen. Naisten Valmiusliiton alueneuvottelukunnat edistävät omilla alueillaan naisten kouluttautumismahdollisuuksia ja koulutettujen naisten varaamista esimerkiksi kuntien valmiusorganisaatioihin.

Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan valmiutta ja varautumiskykyä. Naisille on tarjolla useita mahdollisuuksia kouluttautua ja sitoutua naisille soveltuviin poikkeusolojen tehtävien suorittamiseen.

Itse olin juuri 3:n päivän Ilimatar 2012 harjoituksissa Rissalassa, Karjalan lennostossa. Osallistuin tällä kertaa Selviytyminen sähköttä -kurssille. Nytpä ovat selvillä Suomen sähköjärjestelmän eri osapuolet ja monitasoinen sähköjärjestelmämme ja osaan jopa laskea voimajohdon jännitetason eristelautasten määrästä J Sen lisäksi osaamme toki varautua sähköttömyyteen ennalta ja tarvittaessa ruuanlaitto sujuu vaikka trangialla ja aggregaatinkaan käyttö ei tuota vaikeuksia.

Näitä harjoituksia järjestetään 2 kertaa vuodessa eri varuskunnissa ja aiheina voi olla esimerkiksi kenttälääkintä, katuturvallisuus, maastotaidot, ilmapuolustus jne. Todella mielenkiintoisia, opettavaisia ja hauskoja ovat olleet, joten suosittelen aivan kaikille! Ja salaa toivon, että jossain vaiheessa ainakin kurssin tai parin käyminen tulisi pakolliseksi kaikille naisille, ellei sitten ole suorittanut vapaaehtoista palvelusta.

Lisätietoa näistä kursseista löytyy sivuilta http://www.naistenvalmiusliitto.fi/nasta.php ja 24.10. klo 18-19 on mahdollisuus tulla Marttakeskukseen (Yliopistonkatu 11) kuuntelemaan maksutonta luentoa aiheesta Kotitalouksien varautuminen sähköttömyyteen. Tavataan siellä!

Mansikat omalta maalta, Muuramesta mustikat

Niinpä tuli taas käytyä Muuramessa mustikassa, kuten niin monena vuonna.  Jos muuramelaisia moititaan siitä, että ottavat rusinat pullasta niin meidän perheessä otetaan sitten ainakin muutama ämpärillinen takaisin. Samalla kyllä tulee ihasteltua Muuratjärven maisemia (kun mökkiäkään ei siellä enää pariin vuoteen ole ollut) ja vihasteltua järkyttävää ihmisten aiheuttamaa liikennemelua.

Metsissä kypsyy vuosittain yli 500 miljoonaa kiloa marjoja, mutta niistä kerätään talteen vain kymmenkunta prosenttia. Luulisi terveellisen ja ilmaisen ruuan kelpaavan, eikä varmaan olisi pahitteeksi jos koululaisetkin keräisivät osan kouluruuastaan itse ja tutustuisivat samalla luontoon ja oppisivat arvostamaan suomalaista ruokaa.

Liian usein kouluissa tarjotaan maahantuotua ruokaa. Mitä lähempänä ruoka on valmistettu, sen tuoreempaa se on. Sitä helpommin tuottaja pystytään selvittämään ja pystytään hyödyntämään vuodenaikojen mukaista ruokaa. Samalla voidaan vaalia suomalaisia ja maakunnallisia ruokaperinteitä.

Suomessa on rikas ruokakulttuuri, jonka tulisi olla osa koulujen arkea. Se miten koulussa syödään ja ruoasta keskustellaan vaikuttaa ruoan arvostukseen.

Kuntapäättäjien tehtävä on taata riittävä rahoitus ja resurssit, jotta laadukkaan ja kotimaisen kouluruoan tarjoaminen on mahdollista. Kotimaiset elintarvikkeet ovat eettisesti ja ympäristön kannalta perusteltu valinta kouluruuaksi. Lähiruoan käyttö lisää myös seutumme taloudellista hyvinvointia, joten kyse ei ole pelkästään menoerästä.

Voitaisiinpa Jyväskylässäkin ottaa mallia Konneveden kunnasta, jossa lähiruokaa käytetään kouluruokailussa luontevasti ja järjestetään erilaisia teemakausia kouluruokailuun. Kouluruokaan on esimerkiksi Konnevedellä normaalisti käytetty noin 80 senttiä ateriaa kohden, mutta jo 20 sentin lisäyksellä on saatu listalle reilusti lähiruokaa lihasta alkaen (käytetyintä lähiruokaa ovat yleensä marjat, juurekset ja leivonnaiset).

Ja tämän lähiruuan käytön takaa Konneveden kunnanvaltuuston noin kymmenen vuotta sitten allekirjoittama suositus, jonka mukaan lähiruokaa suositaan kaikissa kunnan keittiöissä. Olisipa hienoa saada tällainen aikaan myös Jyväskylässä!

Lauantaiaamun torikahvit

Sää todella suosi torikahvittelijoita! Meitä oli pieni, mutta tehokas joukko; Arja,  Antti, Kati, Pauliina ja Taija. Ja mielialakin ihmisillä tuntui olevan sään kanssa samoilla linjoilla. Kiitosta kotikaupunkimme sai kauneudestaan ja kirjastoverkosta, mutta toki moitteitakin mm. Anderssonin altaasta, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien toiminnan rahoituksesta, sekä hammashoitojonoista ja tuhlailevista virkamiehistään....hmmm...olisikohan valtuutetuillakin tuossa oma osansa....

Positiiviselta päivän saldo kuitenkin vaikutti ja ei kun torilta valmistautumaan illan rapujuhliin!

Matkailu avartaa

Nyt on kesälomamatkat Tanskaan ja Poriin tehty. Jos olisin saanut päättää, niin Tanskasta olisin tuonut tuliaisiksi ns. ”Tanskan mallin” helpottamaan nuorisotyöttömyyttä ja Porista Jazzit helpottamaan kaupunkimme taloutta.

Tanskan mallissa ajatuksena on pitää työnantajan työllistämiskynnys matalana, kun irtisanominen on helpompaa ja työllistämisen sivukulut pienet. Mallissa on oleellista sekin, että työntekijän kynnys kieltäytyä töistä tai tarjotuista työllistymistä edistävistä toimista on korkea, koska kieltäytyminen todella vaikuttaa tuen saamiseen. Työntekijän kannaltakaan malli ei ole huono, sillä irtisanottaessa työntekijä pääsee korkean työttömyysturvan piiriin ja aktiivisuus säilyy, kun uusiin töihin on helpompi päästä ja tarjottuihin töihin taikka koulutuksiin tartuttava.

Ihan sellaisenaan Tanskan mallin siirtäminen Suomeen ei taitaisi onnistua, sillä mallin toteuttaminen tulisi aivan liian kalliiksi, kun työttömiä on meillä niin paljon ja toisaalta myöskin välimatkat pitkät ajatellen työllistymistä toiselle paikkakunnalle. Mutta jospa tätä voitaisiin kokeilla nuorisotyöttömyyden alentamiseen. Ainakin itse näin työnantajan edustajana ajattelisin, että helpommin ottaisin nuoren töihin pienemmällä riskillä ja kun vielä molemmat tietäisimme, että töitä on tehtävä ja asenteen oltava oikea, jotta töitä jatkossakin riittää. 

Jazzit tuovat Porin talousalueelle yli 37 miljoonaa euroa. Vertauksen vuoksi mm-rallit taitavat tuoda Jyväskylän seudulle n. kuutisentoista miljoonaa ja vievät veronmaksajilta tänä vuonna ainakin sen kaupungin 260 000 € ja päälle Jykesit, Kongressikeskukset, Keski-Suomen liitot ym. Ja kieltämättä tapahtumanakin ottaisin monestakin syystä mielummin jazzit kuin rallin, vaikka maakuntamme vahvaa ralliseutua onkin. Onhan meillä Jyväskylän kesä, vaikka lajissaan onkin aika eri tyyppinen tapahtuma. Jospa ensi kesänä itsekin olisin paremmin noihin aikoihin maisemissa, jotta ehtisin monipuolisemmin tutustua tarjontaan.

Kesäkirpparilla

Olipas mukava päivä kesäkirppiksellä. Jotenkin etukäteen tuntuu kauhean vaivalloiselta siivoilla kaapit turhasta tavarasta, pestä ja silittää korikaupalla vaatteita ja viikata niistä nättejä nippuja. Mutta....sitten kun pääsee kirpparille ja saa nyssäkät tyhjennettyä pöytään tai viltille,  kirpparin riemu muistuu taas mieleen. Samanhenkisiä ihmisiä myymässä, sekä ostamassa ja mikä mielihyvä kun yksikin tavara löytää uuden omistajan! Puolet hauskuudesta on jutustelussa ja siinä, kun huomaa jonkun itselleen tarpeettomaksi käyneen tavaran tuntuvan toisesta suoranaiselta löydöltä.

Kyllä sitä taas kerran sen tavaramäärän keskellä vannoi, että tästä lähtien olen entistä tarkempi sen suhteen, että kun yksi tavara tulee taloon, niin yksi lähtee. Vaikka eipä tuo vielä oikeasti ole muuta kuin oman kodin siisteyttä edistävä juttu.

Hyllyjä siivoillessani käteeni osui myös kirjanen jota olen ollut toimittamassa (JAPA ry 2006) ja kirjoittanut siihen artikkelin otsikolla Taloudellinen kestävä kehitys kotitalouden näkökulmasta. Siis miten minä olen voinut unohtaa jo tuohon kirjoittamani  yksinkertaisen "viisauden"! "Osta se mitä ilman et tule toimeen, älä sitä mitä tarvitset". Kunpa se menisi edes noin, vaan  ehkä tuohon joutuisi lisäämään, että älä ainakaan osta sitä mitä vain haluat. Sillä kun aidosti pysähtyy miettimään, niin aika vähän on sellaista mitä tällainen keski-ikäinen nainen enää tarvitsisi (siis kosmetikka ja ihmeitä lupaavat voiteethan eivät lukeudu näihin) kun kaikkea jo on ylenmäärin.

Artikkelin loppuun olin listannut Kotitalouden kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteineen ja se täytyy kyllä ilokseni todeta, että aika monta kohtaa sain ruksia ekologisen- ja taloudellisen kestävyyden kohdalta, mutta onneksi jotain myös sosiaalisen kestävyyden sarakkeista. Ja kun tämän päivän kirpparisaldoa miettii, niin pisteitä taitaa kertyä joka sarakkeeseen.

Omatunto hieman keveämpänä saan käydä nukkumaan ja huomenna lupaan ainakin puolen numeron verran pienentää hiilijalanjälkeäni. Liikun vain juosten tai rullaillen, vaikka olisi kuinka tuskastuttava olo, en viilennä taloamme ja ruuanlaitonkin koitan hoitaa mahdollismman vähillä energioilla (sekä kcal, että kW) ja sehän on nyt kesäaikaan helppoa, kun on raikkaita ja tuoreita vihanneksia. Jos kiinnostuit omasta hiilijalanjäljestäsi, niin tuoltapa http://ilmastodieetti.fi/Ilmastolaskuri.html pääset yhteen testiin (näitähän on lukuisia ja kaikki mittaavat hieman eri asioita ja eri painotuksilla), jossa voit testailla eri vaihtoehtojen vaikutuksen jalanjälkeesi.